Tämän pitäisi olla seuraava valikon toiminto liitettyäsi juuriosion, paitsi jos
jo teit tämän vaiheen aikaisemmalla dbootstrap
-ohjelman
käynnistyskerralla. Ensiksi ohjelma pyytää vahvistamaan juuriosiona liitetyn
laitteen olevan se oikea. Seuraavaksi tarjotaan valikko jossa on laitteet
joilta ydin ja moduulit voidaan asentaa.
Jos asennat koneen omalla levyllä olevasta tiedostojärjestelmästä, valitse
laitteeksi "harddisk" FIXME: p.o MSG-?? jos liittämistä (mount) ei
ole vielä tehty, tai "mounted" FIXME: p.o MSG-?? jos se jo on.
Valitse seuraavaksi levyosio johon Debian asennusohjelmisto asennettiin
kohdassa Booting from a Hard
Disk, Kohta 5.2. Seuraavaksi kysytään mihin hakemistoon tuossa
tiedostojärjestelmässä tiedostot talletettiin; varmistu hakemistonimen alkavan
"/" -merkillä. Tämän jälkeen kannattaa varmaankin antaa
dbootstrap
:n yrittää löytää varsinaiset tiedostot omin päin; mutta
on myös mahdollista valita itse jos tarpeen.
Jos asennat levykkeiltä, joudut asettamaan levyasemaan Rescue Floppy:n (joka luultavasti asemassa jo on), ja sen jälkeen Driver Floppies:n.
If you are installing a diskless workstation, you should have already
configured your networking as described in ``Tee verkkoasetukset'',
Kohta 7.4. You should be given the option to install the kernel and
modules from NFS. Select the ``nfs'' option, tell dbootstrap
your
NFS server name and path. Assuming you've put the Rescue Floppy and Driver
Floppies images on the NFS server in the proper location, these file should be
available to you for installing the kernel and modules.
Muita toimenpiteitä saatetaan tarvita käytettäessä muita asennustaltioita.
Ennen valikon toimintoa ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'' on valinnainen toiminto ``Tee PCMCIA:n asetukset''. Tuossa valikossa otetaan PCMCIA-tuki käyttöön.
Jos koneessa on PCMCIA, mutta Debian-järjestelmää ei asenneta sitä käyttäen (t.s. asennus PCMCIA -eetterikortin avulla), ei PCMCIA:n asetuksia tarvitse tehdä tässä kohtaa. PCMCIA voidaan helposti ottaa käyttöön ja tehdä sen asetukset myöhemmin kun asennus on valmis. Jos kuitenkin käytät asennuksessa PCMCIA-verkkokorttia, pitää tämä toiminto valita, ja PCMCIA-tuen asetukset on tehtävä ennen verkkoasetusten tekoa.
Mikäli PCMCIA on asennettava, valitse vaihtoehtoinen toiminto, ``Tee
laiteajurimoduulien asetukset'':n alapuolella. Joudut vastaamaan mikä
PCMCIA-ohjain laitteessasi on. Useimmiten se on i82365. Joissain
tapauksissa se on tcic; läppärisi valmistajan ohjekirjoista
pitäisi tieto löytyä jos olet epävarma. Voit yleensä jättää seuraavat kaksi
asetusparametrien ryhmää tyhjiksi. Taas toteamme tietyillä laitteistoilla
olevan erikoisvaatimuksia, Linux PCMCIA
HOWTO
sisältää paljon tietoa mikäli oletusarvot eivät satu
toimimaan.
Eräissä harvinaisissa tapauksissa saatat joutua lukemaan ja muokkaamaan
tiedostoa /etc/pcmcia/config.opts
. Voit avata toisen
virtuaalipäätten (Vasen Alt-F2) ja muokata tiedoston siellä ja sitten
tehdä PCMCIA:n asetukset uudelleen, tai pakottaa uusi moduulien alkulataus
komennoilla insmod
ja rmmod
.
Kun PCMCIA:n asetukset on oikein tehty ja se on asennettu, pitäisi hypätä
takaisin tekemään laiteajurien asetuksia kuten seuraavassa kohdassa kuvataan.
Valitse valikon toiminto ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'' ja etsi valikoista laitteistossasi olevia oheislaitteita. Tee asetukset näiden laiteajureille, ja ne ladataan käyttöjärjestelmän käynnistyksen yhteydessä.
Ei ole tarpeen tehdä kaikkien laitteiden asetuksia tässä vaiheessa; mikä on välttämätöntä on tehdä asetukset kaikille peruskokoonpanon asennuksessa tarvittaville oheislaitteille. Näitä saattavat olla Ethernet -laiteajurit.
Käyttöjärjestelmän asentamisen jälkeen voi milloin tahansa muuttaa moduulien
asetuksia ohjelmalla modconf
.
Verkkoasetukset on tehtävä vaikka laitetta ei olisikaan liitetty verkkoon, mutta vastata tarvitsee vain kahteen ensimmäisen kysymykseen -- ``Valitse konenimi'', ja "is your system connected to a network?"
Mikäli laite on liitetty verkkoon, tarvitaan kohdassa Tarvittavia tietoja, Kohta 3.2 kootut tiedot. Mikäli pääasiallinen verkkoyhteys tulee olemaan PPP, pitäisi kuitenkin olla tekemättä verkkoasetuksia.
dbootstrap
kysyy muutamia verkkoasetuksia; vastaa Tarvittavia tietoja, Kohta 3.2
mukaisesti. Verkkoasetuksista esitetään yhteenveto ja pyydetään vahvistusta.
Seuraavaksi kysytään ensisijaisen verkkoliitynnän käyttämää laitenimeä.
Tavallisesti tämä on "eth0" (ensimmäinen Ethernet laite). Läppärissä
ensisijainen verkkoliityntä on todennäköisimmin "pcmcia".
Joitakin teknisiä yksityiskohtia, jotka voivat olla tai voivat olla olematta
käyttökelpoisia: ohjelma olettaa verkon IP-osoitteen olevan koneen IP-osoitteen
ja verkon peiton biteittäin tehty JA (bitwise-AND). Levitysviestiosoitteen
(broadcast address) oletetaan olevan koneen IP-osoitteen ja verkon peiton
negaation biteittäin tehty TAI bitwise-OR. Reitittimen oletetaan olevan myös
nimipalvelin. Mikäli et löydä näitä tietoja, käytä järjestelmän arvauksia --
voit vaihtaa ne kun järjestelmä on asennettu, jos tarpeen, muokkaamalla
tiedostoa /etc/init.d/network
. (Debian-järjestelmässä
/etc/init.d/
-hakemiston komentotiedostot käynnistävät demonit).
``Asenna peruskokoonpano'' -vaiheen aikana valikossa on laitteet joilta voit
asentaa peruskokoonpanon. Valikosta pitäisi poimia laite sen mukaan mitä
kohdassa ref id="choosing-base" valittiin.
tapio.lehtonen@iki.fi
ajk@debian.org