Olet jo valinnut käynnistysmenetelmän edellisessä luvussa. Käynnistystaltio voi olla Rescue Floppy, käynnistys-romppu, tai jo asennettu käyttöjärjestelmä. Tämä luku kuvaa muutamia tapoja ohjata käynnistystä, yleisiä käynnistyksen aikana esiin tulevia pulmia ja keinoja niiden kiertämiseen, tai ainakin keinoja pulmien syiden määrittämiseen.
Huomaa, että joissakin koneissa Control-Alt-Delete ei kunnolla
palauta järjestelmää oletusarvoihin (ei "resetoi" kunnolla), joten
kylmäkäynnistystä suositellaan (virtakytkimestä tai reset-nappulasta). Mikäli
teet asennusta jo asennetusta käyttöjärjestelmästä (t.s. DOS-ikkunasta), ei
muuta mahdollisuutta olekaan. Muussa tapauksessa, ole hyvä ja käynnistä kone
virtakytkimestä tai reset-nappulasta.
Käynnistysparametrit ovat Linuxin ytimelle (kernel) välitettäviä parametreja joiden tarkoituksena on varmistua oheislaitteita käsiteltävän oikealla tavalla. Yleensä käyttöjärjestelmän ydin osaa itse tutkia (auto-probe) oheislaitteista tarvittavan tiedon. Joissakin tapauksissa on ydintä kuitenkin hieman autettava.
Mikäli käynnistystaltiona on Rescue Floppy tai käynnistys-romppu , pääset
boot: -kehoitteeseen. Yksityiskohtaista tietoa
käynnistysparametrien käytöstä Rescue Floppy:llä on käynnistys: Rescue Floppy,
Kohta 5.4. Mikäli käynnistät asennusohjelmiston jo asennetusta
käyttöjärjestelmästä joudut käyttämään muuta tapaa käynnistysparametrien
arvojen asettamiseen. Voit esimerkiksi muokata tiedostoa
install.bat
millä tahansa teksturilla. Linux BootPrompt
HOWTO
; sisältää kaiken tiedon käynnistysparametreista; tässä osassa
on vain lyhyt hahmotelma oleellisimmista parametreista.
Mikäli käynnistät asennusohjelmistoa ensimmäistä kertaa, kokeile käynnistysparametrin oletusarvoja (t.s. älä aseta arvoja itse) ja katso jos se toimii oikein. Luultavasti näin käy. Jos ei, voit tehdä käynnistyksen uudelleen myöhemmin ja etsiä parametreja jotka kertoisivat ytimelle laitteistostasi.
Kun käyttöjärjestelmän ydin käynnistyy, pitäisi ruudulle aikaisessa vaiheessa tulostua Memory: availk/totalk available. total pitäisi vastata keskusmuistin kokonaismäärää kilotavuissa. Mikäli koneessa on oikeasti jokin muu määrä muistia, on käytettävä mem=ram -parametria, missä ram on muistin oikea määrä, yksikkönä "k" kilotavuille ja "m" megatavuille. Esimerkiksi sekä mem=8192k että mem=8m tarkoittaa 8MB keskusmuistia.
Joissakin laitteissa on levykeasema jossa on "inverted DCL". Mikäli levykettä luettaessa tulee virheitä, vaikka tiedät levykkeen toimivan kunnolla, kokeile parametriä floppy=thinkpad.
Joissakin laitteissa, kuten IBM PS/1 tai Valuepoint (joissa on ST-506 kiintolevyt), ei IDE-levyä ehkä tunnisteta oikein. Yritä taas ensin ilman parametrejä ja tutki tunnistetaanko IDE-levy oikein. Jos ei, määritä levyn geometria (sylinterit, lukupäät ja sektorit), ja käytä parametria hd=cylinders,heads,sectors.
If you are booting with a serial console, generally the kernel will autodetect this. If you have a videocard (framebuffer) and a keyboard also attached to the computer which you wish to boot via serial console, you may have to pass the console=device argument to the kernel, where device is your serial device, which is usually something like ``ttyS0''.
Muistutamme taas, että Linux BootPrompt
HOWTO
sisältää kaiken tiedon käynnistysparametreista, ja vinkkejä
hämärien oheislaitteiden käyttöön.
käynnistys Rescue Floppy:lta on helppoa; aseta Rescue Floppy ensimmäiseen levykeasemaan, ja käynnistä laitteisto painamalla reset-nappulaa tai virtakytkimestä. Kuten aikaisemmin mainittiin, suositellaan reset-nappulaa tai virtakytkintä, eikä Control-Alt-Del. Levykkeen pitäisi alkaa pyörimään, ja näytöllä pitäisi näkyä Rescue Floppy:n esittelyruutu jonka lopussa on boot:-kehoite.
Jos käytät jotain muuta käynnistystapaa, seuraa ohjeita ja odota kunnes boot:-kehoite tulee näkyviin. Mikäli käytät 1,44MB:tä pienempiä käynnistyslevykkeitä tai itse asiassa laitteistollasi aina kun käynnistät levykkeeltä, on käytettävä RAM-disk käynnistystä, ja tarvitaan Root Disk.
boot:-kehoitteessa voi tehdä kaksi asiaa. Voi painaa funktionappuloita F1 -- F10 katsoakseen muutaman ruudullisen ohjetietoja, tai voi käynnistää järjestelmän.
Tietoa mahdollisesti hyödyllisistä käynnistysparametreista löytyy painamalla F4 ja F5. Mikäli lisäät parametreja boot -komentoriville, varmistu että kirjoitat käynnistystavan (oletusarvo on linux) ja sanavälin ennen ensimmäistä parametria (t.s. linux floppy=thinkpad). Mikäli painat vain Enter, on se sama kuin kirjoittaisi linux ilman mitään parametreja.
Levykkeen nimi on Rescue Floppy koska sitä voi käyttää järjestelmän käynnistämiseen ja korjausten tekemiseen mikäli järjestelmä ei käynnisty kiintolevyltä. Niinpä tämä levyke pitäisi tallettaa asennettuasi järjestelmän. Painamalla F3 saa lisätietoja Rescue Floppy:n käytöstä.
Kun painat Enter, pitäisi ruudulla näkyä Loading..., ja sitten Uncompressing Linux..., ja sitten noin ruudullinen tietoa koneesta ja oheislaitteista. Lisätietoa tästä käynnistyksen vaiheesta löytyy edempänä.
Mikäli valitset jonkin muun kuin oletusarvoisen käynnistystavan, esim.
"ramdisk" tai "floppy", aseta pyydettäessä Root-levyke
ensimmäiseen levykeasemaan ja paina Enter. (Mikäli valitset floppy1
aseta Root-levyke toiseen levykeasemaan.)
Mikäli koneessasi on vähemmän kuin 5MB muistia, ruudulla saattaa näkyä ilmoitus niukasta muistista (low memory) ja tekstivalikko jossa on neljä vaihtoehtoa. Tämä tarkoittaa, että asennusohjelmisto on havainnut ettei muistia ole tarpeeksi tavalliseen asennukseen, joten on noudatettava erityistä niukan muistin menetelmää. Noudata valikon ohjeita järjestyksessä:
fdisk
-ohjelmaa Linux-levyosion luontiin sivutusta (swap)
varten (type 82). Sivutusosiota tarvitaan virtuaalimuistiin asennuksen aikana,
koska keskusmuistia tarvitaan enemmän kuin laitteistossa on. Valitse koko sen
mukaan mitä tarvitset kun järjestelmä on asennettu. 16 Megatavua on
luultavasti käytännössä pienin mahdollinen; käytä 32 Megatavua jos levytilaa on
riittävästi, ja 64 Megatavua mikäli levyä on runsaasti.
Luo lisäksi Minix-levyosio (type 81). Tähän talletetaan root-tiedostojärjestelmä asennuksen alussa. Sen koko pitäisi olla vähintään 2 Megatavua. Tämä levyosio voidaan poistaa kun asennus on valmis.
root.bin
(esimerkiksi Rescue Floppy).
Käynnistys rompulta tapahtuu yksinkertaisesti asettamalla romppu romppuasemaan ja käynnistämällä laite. Järjestelmän pitäisi käynnistyä ja ruudulle tulostua boot:-kehoite. Tässä kohtaa voi kirjoittaa käynnistysparametreja ja valita haluttu käyttöjärjestelmän ydin.
FIXME: facts and documentation about CD-ROMs needed
käynnistyksen aikana ruudulle saattaa tulostua useita can't find
something -viestejä, tai something not present, can't
initialize something tai jopa this driver release
depends on something. Useimmat näistä viesteistä ovat
harmittomia. Ne tulostuvat koska asennusohjelmiston käyttämä ydin on
tarkoitettu toimimaan laitteistoissa joissa on kaikenlaisia oheislaitteita.
Tietystikään missään tietyssä tietokoneessa ei ole kaikkia mahdollisia
oheislaitteita, joten käyttöjärjestelmä saattaa tulostaa muutamia valituksia
tutkiessaan oheislaitteita joita ei koneessa ole. Saatat myös havaita
järjestelmän pysähtyvän hetkeksi. Näin tapahtuu kun odotetaan vastausta
oheislaitteelta jota ei tietokoneessa ole. Mikäli käynnistykseen kuluu
mielestäsi kohtuuttomasti aikaa, voit tehdä räätälöidyn käyttöjärjestelmän
ytimen myöhemmin (katso Uuden
ytimen kääntäminen, Kohta 9.4).
Mikäli käynnistyksen aikana on pulmia ja ydin jumittuu, ei tunnista oheislaitteita jotka koneessa varmasti on tai ei tunnista kiintolevyjä kunnolla, on ensimmäisenä tarkistettava käynnistysparametrit, kuten neuvoi Käynnistysparametrien arvot, Kohta 5.1.
Usein pulmat voi ratkaista poistamalla lisä- ja oheislaitteita, ja yrittämällä sitten uudelleen. Sisäiset modeemit, äänikortit ja Plug-N-Play -laitteet erityisesti ovat aiheuttaneet pulmia.
Mikäli vieläkin on pulmia, ole hyvä ja lähetä vikailmoitus (bug report).
Lähetä sähköposti osoitteella submit@bugs.debian.org
. On
välttämättä kirjoitettava seuraava sähköpostin ensimmäisiksi riveiksi:
Package: boot-floppies Version: versio
Varmistu että täytät kohtaan versio käyttämäsi boot-floppies -ohjelmapaketin version. Jos et tiedä versio:ta, käytä sitä päivämäärää jolloin imuroit levykkeet, ja liitä mukaan levitysversio josta ne sait (t.s. "stable", "frozen").
Myös seuraavat tiedot olisi vikailmoituksessa oltava:
architecture: i386 model: your general hardware vendor and model memory: amount of RAM scsi: SCSI host adapter, if any cd-rom: CD-ROM model and interface type, i.e., ATAPI network card: network interface card, if any pcmcia: details of any PCMCIA devices
Vian luonteesta riippuen saataisi olla hyödyllistä ilmoittaa kiintolevyn malli, levyn koko ja näytönohjaimen malli.
Kuvaa vikailmoituksessa mikä vika on, ja liitä mukaan viimeiset ruudulla näkyvät ytimen viestit mikäli ydin jumittui. Kuvaa tekemäsi toimenpiteet jotka johtivat järjestelmän vikatilaan.
Kirjoita vikailmoitus englanniksi. Mikäli joudut kirjoittamaan sen jollain
muulla kielellä, kirjoita ainakin vikailmoitukseen englanniksi mitä kieltä muu
teksti on.
dbootstrap
:iin
Ohjelma joka käynnistetään kun tietokone on käynnistetty asennusohjelmistoon on
nimeltään dbootstrap
. Se huolehtii järjestelmän ensimmäisten
asetusten teosta ja "peruskokoonpanon" asennuksesta.
dbootstrap
:n päätehtävä, ja järjestelmän ensimmäisten asetusten
päätarkoitus, on tehdä järjestelmän tiettyjen perusosien asetukset. Näitä ovat
esimerkiksi IP-numero, konenimi ja muita verkkoasetusten kohtia, jos
verkkoasetuksia on. Näitä ovat myös käyttöjärjestelmän "ytimen
moduulit", jotka ovat laiteajureita jotka on liitetty (linked) ytimeen.
Näihin moduleihin kuuluvat massamuistien laiteajurit, verkkoajurit, tuki
erikoiskielille (erikoistuki kielille ??) ja tuki muille oheislaiteille.
Näiden perusasioiden asetukset tehdään ensin, koska ne ovat usein välttämättömiä jotta järjestelmä toimii kunnolla tai seuraavat asennusvaiheet tarvitsevat niitä.
dbootstrap
on yksinkertainen merkkipohjainen sovellus (kaikissa
laitteistoissa ei ole mahdollisuutta grafiikkaan). Se on hyvin helppo käyttää;
yleensä se ohjaa asennusvaiheitten läpi suoraviivaisesti järjestyksessä. On
myös mahdollista palata takaisin ja tehdä jokin vaihe uudestaan jos on tehty
virhe.
Liikkuminen dbootstrap
-ohjelmassa tapahtuu nuolinäppäimillä,
Enter:llä tai sarkainnäppäimellä (tabulaattori).
Jos olet kokenut Unix tai Linux-käyttäjä, paina vasen Alt-F2
päästäksesi toiseen virtuaalikonsoliin. Paina siis Alt
näppäintä välilyöntinäppäimen vasemmalla puolella, ja F2
funktionäppäintä, yhtä aikaa. Tämä on erillinen ikkuna jossa suoritetaan
Bourne -komentotulkin (Bourne shell) ash
-nimistä kloonia. Tässä
vaiheessa on käynnistys tehty "muistilevyltä" (RAM disk), ja
käytettävissä on rajoitettu joukko Unix-komentoja. Näet mitä komentoja on
käytettävissä komennolla
ls /bin /sbin /usr/bin /usr/sbin
Käytä valikkoja niiden toimintojen tekemiseen jotka voidaan valikosta tehdä -- komentotulkki ja komennot ovat vain siltä varalta että jotain menee pieleen. Erityisesti pitäisi aina käyttää valikkoa, eikä komentotulkkia, sivutusosion käyttöönottoon, koska valikko-ohjelma ei voi havaita että tämä on tehty komentotulkissa. Paina Vasen Alt-F1 päästäksesi takaisin valikkoon. Linux tarjoaa 64 virtuaalikonsolia, vaikkakin Rescue Floppy käyttää niistä vain muutamaa.
Virheilmoitukset on yleensä uudelleenohjattu kolmanteen virtuaalipäätteeseen
(nimeltään tty3). Siihen pääsee painamalla Alt-F3 (pidä
Alt näppäin pohjassa ja näpäytä funktionäppäintä F3; pääset
takaisin dbootstrap
-ohjelmaan painamalla Alt-F1.
Mahdollisesti näet kysymyslaatikon jossa lukee
``Asennusj&228;rjestelm&228; tutkii j&228;rjestelm&228;n
t&228;m&228;nhetkist&228; tilaa ja
p&228;&228;tt&228;&228; mik&228; on asennuksen seuraavaksi
suoritettava vaihe.''. Joissakin laitteistossa tämä menee ohi liian nopeasti
jotta sen ehtisi lukemaan. Tämä kysymyslaatikko tulostetaan päävalikon
vaiheiden välissä. Asennusohjelma, dbootstrap
, tarkistaa
järjestelmän tilan jokaisen asennusvaiheen välissä. Tämän tarkistuksen
johdosta asennus voidaan aloittaa uudestaan menettämättä jo tehtyä työtä,
mikäli satuit pysäyttämään järjestelmän kesken asennusta. Mikäli joudut
käynnistämään asennuksen uudestaan, joudut tekemään asetukset väri- tai
mustavalkoisesta näytöstä, näppäimistölle, ottamaan sivutusosion uudestaan
käyttöön ja liittämään uudelleen (re-mount) ne levyosiot jotka on jo alustettu.
Kaikki muu asennusohjelmistossa tehty talletetaan.
Koko asennuksen ajan saat näkyviisi päävalikon, jonka otsikko on ``Debian
GNU/Linux asennusohjelman p&228;&228;valikko''. Valikon yläosassa
olevat vaihtoehdot vaihtuvat asennuksessa etenemisen mukaan. Phil Hughes
kirjoitti Linux
Journal:ssa
että kananpoika voidaan opettaa asentamaan
Debian! Hän tarkoitti, että asennus on pääasiassa Enter-näppäimen
nokkimista. Asennusvalikon ensimmäinen valinta on seuraavaksi tehtävä
toimenpide sen mukaan mitä järjestelmä on havainnut jo tehdyksi. Siinä pitäisi
lukea ``Seuraava'', ja sen kohdalla seuraavaksi suoritettava asennusvaihe.
Varmistu että valinta on ``Seuraava'':n kohdalla, ja paina Enter
päästäksesi näppäimistöasetuksien valikkoon. Valitse näppäimistö joka vastaa
käyttämäsi kielen standardinäppäimistöä, tai valitse jotain samankaltaista jos
haluamaasi näppäimistöä ei ole näkyvissä. Kun järjestelmä on asennettu
valmiiksi, voit valita näppäimistön laajemmasta valikoimasta (suorita
pääkäyttäjänä (root) komento kbdconfig
kun asennus on valmis).
Siirrä valinta haluamasi näppäimistön kohdalle ja paina Enter. Siirrä
valintaa nuolinäppäimillä -- nuolinäppäimet ovat samassa paikassa kaikissa
näppäimistöissä, ja toimivat kaikilla näppäimistöasetuksilla. Mikäli asennat
levytöntä työasemaa, muutama seuraava vaihe ohitetaan koska ei ole paikallista
levyä jaettavaksi levyosioihin. Tässä tapauksessa seuraava vaihe on ``Tee verkkoasetukset'',
Kohta 7.4, ja sen jälkeen näkyy kehoite liittää (mount) NFS juuriosio
kohdassa ``Liit&228;
aikaisemmin alustettu levyosio'', Kohta 6.9.
Mainitsimmeko kiintolevyjen varmuuskopioinnista? Tässä on ensimmäinen
tilaisuutesi hävittää kaikki tieto kiintolevyiltäsi, ja viimeinen
mahdollisuutesi tallettaa vanha järjestelmäsi. Jos et ole ottanut
varmuuskopiota kaikista kiintolevyistä, poista levyke tai romppu asemasta, tee
uusi käynnistys ja tee varmuuskopiot.
tapio.lehtonen@iki.fi
ajk@debian.org