[ edellinen ] [ Tiivistelmä ] [ Tekijänoikeuksista ] [ Sisällys ] [ seuraava ]

Debian GNU/Linux 3.0 asennusohje Intel x86
Luku 3 Ennen asennuksen aloittamista


3.1 Varmuuskopio

Ennen kuin aloitatte, varmistukaa siitä, että kaikista nykyjärjestelmänne tiedostoista on otettu varmuuskopio. Asennusohjelma saattaa pyyhkiä pois kaiken tiedon kiintolevyltä! Asennuksessa käytetyt ohjelmat ovat sangen luotettavia ja useimpia on käytetty vuosia; tästä huolimatta virheliike saattaa tulla kalliiksi. Vaikka varmuuskopio onkin olemassa, kannattaa olla varovainen ja harkita, mitä vastaa ja tekee. Kahden minuutin harkinta voi säästää tuntikausien turhan työn.

Vaikka olisittekin asentamassa monikäynnistysjärjestelmää (multi-boot), pitäkää huoli siitä, että että teillä on käsillä muidenkin asennettujen käyttöjärjestelmien jakelutaltiot. Erityisesti jos osioitte uudelleen käynnistyslevynne, saatatte joutua asentamaan uudelleen käyttöjärjestelmänne latausohjelman (boot loader), tai jopa joissain tapauksissa (kuten Macintosh) koko käyttöjärjestelmän.


3.2 Tarvittavia tietoja

Tämän ohjeen lisäksi tarvitsette the cfdisk-manuaalisivun, the fdisk-manuaalisivun, the dselect-tutoriaalin sekä oppaan Linux Hardware Compatibility HOWTO.

Mikäli tietokoneenne on kytkettynä tietoverkkoon kiinteästi 24 tuntia vuorokaudessa (esim. Ethernetillä tai vastaavalla — ei PPP:llä), teidän pitää kysyä verkon ylläpitäjältä seuraavat tiedot:

Jos tietokoneenne ainoa verkkoyhteys toimii PPP:tä tai vastaavaa soittoyhteyttä käyttävän sarjaväylän kautta, ette varmaankaan ole asentamassa peruskokoonpanoa verkosta. Tällöin verkkoasetuksista ei tarvitse välittää, ennen kuin järjestelmä on asennettu valmiiksi. Ks. kohta PPP:n käyttöönotto, Kohta 8.10 alla PPP:n asettamiseksi Debianissa.


3.3 Levyosioiden teko ennen asennusta

Levyosiot voi tehdä joko ennen Debianin asennusta tai asennuksen aikana. Mikäli koneessa käytetään vain Debiania, pitäisi levyosiot tehdä asennuksen yhteydessä (``Tee kiintolevylle levyosiot'', Kohta 6.6). Mikäli koneessa on enemmän kuin yksi käyttöjärjestelmä, pitäisi yleensä tehdä kunkin käyttöjärjestelmän levyosiot käyttöjärjestelmän omilla työkaluilla.


3.3.1 Levyosioiden teko DOS:sta tai Windows:sta

Mikäli käsittelet kiintolevyllä jo olevia FAT tai NTFS -osioita, suositellaan käytettäväksi joko alla olevaa tapaa tai Windowsin tai DOS:n omia työkaluja. Muuten ei ole tarpeen tehdä levyosioita DOS:sta tai Windows:sta; Linuxin työkalut levyosoiden tekoon tekevät yleensä parempaa jälkeä.


3.4 Uudelleenosiointi DOS:sta, Win-32:sta tai OS/2:sta hävittämättä tietoa

Yleisimpiä asennuksia on koneeseen jossa jo on DOS (mukaanlukien Windows 3.1), Win-32 (kuten Windows 95, 98 tai NT), tai OS/2 ja halutaan asentaa Debian samalle levylle hävittämättä näitä muita käyttöjärjestelmiä. Kuten Taustaa, Kohta 6.1:ssa selitettiin, olemassaolevan levyosion koon pienentäminen lähes varmasti turmelee osiossa olevan datan mikäli asianmukaisia varotoimenpiteitä ei ole tehty. Tässä kuvattu tapa, vaikkakaan sen ei taata suojelevan tiedostojasi, toimii käytännössä erittäin hyvin. Varmuuden vuoksi pitäisi tehdä varmuuskopio.

Ennen tämän pidemmälle menemistä pitäisi olla päätettynä miten levy jaetaan osioihin. Tämän osan menetelmä vain jakaa osion kahteen osaan. Yhdessä on alkuperäinen käyttöjärjestelmä ja toista käytetään Debianissa. Debianin asennuksen aikana on mahdollisuus käyttää Debian-osiota halutulla tavalla, t.s. sivutukseen tai tiedostojärjestelmään.

Ajatuksena on siirtää kaikki levyosiolla oleva data osion alkuun ennen osioiden muuttamista, jotta mitään ei häviäisi. On tärkeää tehdä mahdollisimman vähän datan siirron ja levyosioiden muuttamisen välillä, jotta mitään tiedostoa ei kirjoitettaisi levyosion loppuosaan koska tämä pienentää levytilaa joka voidaan osiosta ottaa.

Ensimmäiseksi tarvitaan fips joka on saatavilla tools/-hakemistosta lähimmästä Debian tiedostopalvelimesta tai sen kopiosta (mirror). Pura pakattu tiedosto unzip-ohjelmalla ja kopioi tiedostot RESTORRB.EXE, FIPS.EXE ja ERRORS.TXT käynnistyslevykkeelle. Käynnistyslevykkeen voi tehdä DOS:ssa komennolla sys a:. fips:n mukana tulee erittäin hyvät käyttöohjeet jotka halunnet lukea. Aivan varmasti joudut lukemaat käyttöohjeet jos käytät levyn pakkausta tai "disk manageria" FIXME: mikä on disk manager?. Tee levyke ja lue käyttöohjeet ennen kuin eheytät levyn (defragment).

Seuraavaksi on kaikki data siirrettävä levyosion alkuun. defrag, joka on mukana DOS 6.0:ssa ja myöhemmissä, tekee tämän helposti. Katso fips:n käyttöohjeesta muita ohjelmia jotka osaavat tehdä tämän saman. Huomaa, että mikäli sinulla on Windows 95, on defrag ajettava sieltä, koska DOS ei ymmärrä FAT32:n levytilanvaraustaulukoita joita joskus käytetään Windows 95:ssä ja myöhemmissä.

Kun defragment tai vastaava on ajettu (mikä voi kestää kauan isolla levyllä), tee uudelleenkäynnistys tekemälläsi fips-levykkeellä. Anna komento a:\fips ja seuraa ohjeita (jotka ovat englanniksi).

Huomaa että levyosioiden hallintaohjelmia (partition managers) on useita, mikäli fips ei pelitä sinun tapauksessasi.


3.5 Levyosioiden teko DOS:sta

Mikäli Linux työkaluilla tehdään DOS-levyosioita tai muutetaan DOS-osioiden kokoa, on usein ollut ongelmia näin tehtyjä FAT-osioita käytettäessä. On raportoitu esimerkiksi hitaudesta, jatkuvista ongelmista scandisk:n kanssa tai muista kummallisista virheista DOS:ssa tai Windows:ssa.

Ilmeisesti on hyvä ajatus kirjoittaa muutaman ensimmäinen sektori täyteen nollaa aina kun tehdään tai muutetaan DOS:n käyttöön tuleva levyosiota. Tee tämä ennen kuin suoritat DOS:n format-komennon, Linuxista:

     dd if=/dev/zero of=/dev/hdXX bs=512 count=4


3.6 Ennen asennusta tehtävät laitteisto- ja käyttöjärjestelmäasetukset

Joskus järjestelmää täytyy hieman virittää ennen asennusta. x86-koneet ovat erityisen ikäviä tässä suhteessa; muiden arkkitehtuurien asennusta edeltävät asetukset ovat huomattavasti yksinkertaisempia.

Tämä osa käy läpi asennusta edeltävät laitteistosäädöt, jos sellaisia nyt yleensä tarvitaan ollenkaan, ennen Debianin asennusta. Yleensä tämä tarkoittaa kovoasetusten tarkistamista ja mahdollista muuttamista. "Kovo" eli "firmware" on laitteistoon sulautettu ohjelmisto; sen tärkein tehtävä on huolehtia laitteen kylmäkäynnistyksestä (juuri sen jälkeen, kun virta on kytketty päälle).


3.6.1 BIOS-asetusten muuttaminen

BIOS toteuttaa kylmäkäynnistyksen perustoiminnot. Niiden avulla käyttöjärjestelmä pääsee käsiksi laitteiden toimintoihin. Tietokoneessanne on luultavasti BIOS-asetusvalikko, jota käytetään BIOSin säätämiseen. Ennen asennusta teidän täytyy varmistua siitä, että BIOSinne on asetettu oikein. Jos tätä ei tehdä, voi seurauksena olla myöhemmin laitteiston säännölliset kaatumiset tai se, että Debiania ei voi lainkaan asentaa.

Loput tästä osasta on noudettu oppaasta PC Hardware FAQ vastauksena kysymykseen: "Miten CMOS-asetusvalikkoon pääsee?" Se, miten BIOSin (eli "CMOS":in) asetusvalikkoon pääsee, riippuu pitkälti BIOS-ohjelmiston tekijästä:

[burnesa@cat.com (Shaun Burnet)]

AMI BIOS
Del-näppäin POST (power on self test, virran päälle kytkemisen jälkeinen testi)-vaiheen yhteydessä
Award BIOS
Ctrl-Alt-Esc, tai Del-näppäin POSTin yhteydessä
DTK BIOS
Esc-näppäin POSTin yhteydessä
IBM PS/2 BIOS
Ctrl-Alt-Ins Ctrl-Alt-Del -näppäinyhdistelmän jälkeen
Phoenix BIOS
Ctrl-Alt-Esc tai Ctrl-Alt-S

[mike@pencom.com (Mike Heath)] Joillain 386-koneilla ei ole CMOS-asetusvalikkoa BIOSissa. Ne vaativat CMOS-asetusohjelman taltiolla. Jos koneelle ei ole asennus- tai diagnostiikkalevykettä, voi kokeilla jotain shareware- tai vapaaohjelmaa. Kannattaa katsoa hakemistosta ftp://ftp.simtelnet.net/pub/simtelnet/msdos/.


3.6.2 Käynnistyslaitteen valinta

Monissa BIOS-asetusvalikoissa on mahdollista valita laite, jolta järjestelmän käynnistys tapahtuu. Asettakaa tämä etsimään ensin käynnistyskelpoista käyttöjärjestelmää A:lta (ensimmäinen levykeasema), sitten valinnaisesti ensimmäiseltä CD-ROM -laitteelta (mahdollisesti nimellä D: tai E:) ja lopuksi C:ltä (ensimmäinen kiintolevy). Tällä asetuksella voi käynnistää joko levykkeeltä tai rompulta, jotka ovat kaksi tavallisinta käynnistystaltiota Debianin asennukseen.

Jos teillä on tuore SCSI-ohjain ja CD-ROM -asema liitettynä siihen, voinette käynnistää rompulta. Asetatte vain rompulta käynnistyksen päälle ohjaimenne SCSI-BIOSissa. Lisäksi teidän täytyy myös voida käynnistää levykkeeltä. Tämä taas asetetaan PC-BIOSissa.

Mikäli tietokone ei käynnisty suoraan rompulta, tai ette vain saa sitä toimimaan, älkää masentuko. Voitte käynnistää asennusohjelman komentotiedostolla E:\INSTALL\BOOT.BAT DOSista käsin (korvatkaa E: sillä kirjaimella, minkä DOS varaa romppuasemallenne). Ks. tarkemmin kappaleesta Installing from a CD-ROM, Kohta 5.3 alla.

Kannattaa huomata, että jos asennatte FAT (DOS) -osiolta, ette tarvitse levykkeitä lainkaan. Ks. lisätietoja tästä asennustavasta kappaleesta Booting from a DOS partition, Kohta 5.3.1 alla.


3.6.3 Extended tai Expanded -muisti

Mikäli tietokoneessanne on sekä extended- että expanded-muistia, säätäkää extended-muistin määrä mahdollisimman suureksi ja expanded-muistin mahdollisimman pieneksi. Linux tarvitsee extended-muistia eikä voi käyttää expanded-muistia.


3.6.4 Virussuojaus

Kytkekää kaikki virusvaroitusominaisuudet, joita BIOSinne tarjoaa, pois päältä. Jos koneessa on virussuojauslisäkortti tai jokin muu erityislaite, varmistukaa siitä, että se on pois päältä tai poistettu kokonaan laitteistostanne, kun ajatte GNU/Linuxia. Nämä laitteet eivät ole yhteensopivia GNU/Linuxin kanssa; sitäpaitsi tiedostojärjestelmän pääsyoikeuksien ja Linux-ytimen muistinsuojauksen vuoksi virukset ovat lähes tuntemattomia.[4]


3.6.5 Varjomuisti (Shadow RAM)

Emolevyllä saattaa olla mahdollista määritellä varjomuistia (shadow RAM) eli BIOS-välimuistia. Asetuksina on "Video BIOS Shadow", "C800-CBFF Shadow", jne. Ottakaa pois päältä kaikki varjomuisti. Varjomuistia käytetään nopeuttamaan emolevyn lukumuistin (ROM) ja joidenkin ohjainkorttien muistin saantia. Linux ei käytä näitä lukumuisteja käynnistyttyään, koska Linuxilla on nopeampi 32-bittinen ohjelmisto lukumuistissa olevien 16-bittisten ohjelmien tilalle. Varjomuistin ottaminen pois päältä voi vapauttaa osan siitä ohjelmien käytettäväksi tavallisena muistina. Varjomuistin päälle jättäminen saattaa haitata oheislaitteiden käyttöä Linuxissa.


3.6.6 Advanced Power Management -sähkönsäästötoiminnot

Jos emolevyllä on sähkönsäästötoimintoja, Advanced Power Management (APM), säätäkää ne siten, että APM hallitsee niitä. Kytkekää pois päältä nukahtamis(doze)-, valmius(standby)-, nukutus(suspend)-, torkku(nap)- ja nukkumistila (sleep) sekä kiintolevyn sammutuksen ajastin. Linux pystyy huolehtimaan kaikkien näiden tilojen hallinnasta ja kykenee hallitsemaan virransäästöä paremmin kuin BIOS. Asennuslevykkeillä oleva käyttöjärjestelmäydin ei kuitenkaan käytä APM:ää, koska meille on ilmoitettu yhdestä sylikoneesta, joka kaatuu Linuxin APM-ajuria asetettaessa. Sen jälkeen, kun olette asentanut Linuxin, voitte tehdä räätälöidyn version Linux-ytimestä; ks. Uuden ytimen kääntäminen, Kohta 9.4 ohjeita varten.


3.6.7 Turbonappula

Monessa koneessa on turbonappula, joka säätää prosessorin nopeutta. Valitkaa suurimman nopeuden asetus. Jos BIOSinne sallii ottaa turbonappulan ohjelmallisen hallinnan (tai prosessorinopeuden hallinnan) pois päältä, tehkää näin ja lukitkaa järjestelmä suurimpaan nopeuteen. Olemme saaneet yhden ilmoituksen järjestelmästä, jossa Linux tunnistaessaan oheislaitteita saattaa vahingossa tärpätä ohjelmallisesti turbonappulan asetusta.


3.6.8 Prosessorin ylikellotus

Moni on yrittänyt mm. käyttää 90 MHz:n prosessoriaan 100 MHz:n taajuudella. Joskus se onnistuu, mutta on lämpötilalle ja muille tekijöille herkkää, ja saattaa jopa vahingoittaa konetta. Eräs tämän dokumentin laatijoista ylikellotti konettaan vuoden ajan, ja sitten lopulta kone rupesi odottamatta antamaan keskeytyksiä gcc-ohjelmalle tämän kääntäessä käyttöjärjestelmän ydintä. Kun keskusyksikön taajuus säädettiin takaisin nimellisarvoon, ongelma katosi.


3.6.9 Huonot muistipiirit

gcc-kääntäjä nääntyy yleensä ensimmäisenä huonoihin muistipiireihin (tai muihin satunnaisesti tietoa muuttaviin laiteongelmiin). Tämä johtuu siitä, että kääntäjä rakentaa valtavia tietorakenteita ja käy niitä läpi toistuvasti. Virhe näissä tietorakenteissa saa sen suorittamaan kelvottoman käskyn tai viittaamaan olemattomaan osoitteeseen. Tämän oireena gcc keskeytyy "unexpected signal" -virheeseen.

Parhaimmat emolevyt tukevat pariteettimuistia ja ilmoittavat, jos muistissa on yhden bitin virhe. Valitettavasti niillä ei ole keinoa korjata virhettä, joten laitteisto kaatuu yleensä heti sen jälkeen, kun huonosta muistista on ilmoitettu. On kuitenkin parempi, että huonosta muistista saadaan ilmoitus muistiin hiljaa kertyvien virheiden sijaan. Niinpä parhaissa koneissa onkin emolevy, joka tukee pariteettia ja oikeita pariteettimuistipiirejä; ks. Mukamas tai "näennäis" pariteettimuisti, Kohta 2.5.3.

Jos koneessa on oikeaa pariteettimuistia, ja emolevynne pystyy käsittelemään sitä, varmistukaa siitä, että BIOSin asetukset, jotka mahdollistavat emolevyn tekemät muistivirhekeskeytykset, ovat päällä.


3.6.10 Cyrix-prosessorit ja levykevirheet

Moni Cyrix-prosessorin käyttäjä on joutunut ottamaan koneensa välimuistin pois päältä asennuksen ajaksi, koska muuten tulee levykevirheitä. Jos teidän pitää menetellä näin, varmistukaa siitä, että välimuisti laitetaan taas päälle asennuksen jälkeen. Kone toimii huomattavasti hitaammin ilman välimuistia.

Emme pidä tätä välttämättä Cyrix-prosessorin vikana. Kyseessä voi olla jotain, jonka Linux voi kiertää. Jatkamme vian tutkimista. Tekniikasta kiinnostuneille: epäilemme välimuistin olevan määrittämättömässä tilassa vaihdettaessa 16-bittisestä 32-bittiseen toimintatilaan.


3.6.11 Sekalaisia varottavia BIOS-asetuksia

Jos BIOSissanne on "15-16 MB Memory Hole" (muistireikä alueella 15-16 MB) -asetus tai vastaava, ottakaa se pois päältä. Linux odottaa löytävänsä muistia tästä kohdasta, jos muistia on näin paljon.

Meille on ilmoitettu Intel Endeavor -emolevystä, jossa on asetus "LFB", "Linear Frame Buffer". Tälle on kaksi vaihtoehtoa: "Disabled" ja "1 Megabyte". Asettakaa se arvoon "1 Megabyte". Kun se oli asennossa ("Disabled"), asennuslevykettä ei pystytty lukemaan oikein, ja järjestelmä kaatui lopulta. Tätä kirjoittaessa emme vielä ymmärrä, mitä oikein tapahtuu tämän nimenomaisen laitteen yhteydessä — se vain toimii tällä asetuksella, ei ilman sitä.


3.6.12 Varottavia oheislaiteasetuksia

BIOS-asetusten lisäksi teidän tarvinnee muuttaa joitain itse korttien asetuksia. Joillain korteilla on asetusvalikko, kun taas toiset luottavat siltauksiin (jumpers). Tämä asennusohje ei voi tarjota täydellistä tietoa jokaikisestä oheislaitteesta, mutta toivoo antavansa hyödyllisiä vihjeitä. Jos jokin kortti sisältää "kiinnitettyä muistia" (mapped memory), muistialue tulisi varata jonnekin osoitteiden 0xA0000 ja 0xFFFFF (640K:sta juuri ennen 1 megatavun rajaa) väliin, tai osoitteeseen, joka on vähintään 1 megatavu koneen kokonaismuistimäärän yli.


3.6.13 Enemmän kuin 64 MB muistia

Linux-ydin ei pysty aina tunnistamaan muistin kokonaismäärää. Jos näin on asian laita, ks. kappale Käynnistysparametrien arvot, Kohta 5.1.


[ edellinen ] [ Tiivistelmä ] [ Tekijänoikeuksista ] [ Sisällys ] [ seuraava ]
Debian GNU/Linux 3.0 asennusohje Intel x86
version 3.0.18, 18 December, 2001
Bruce Perens
Sven Rudolph
Igor Grobman
James Treacy
Adam Di Carlo
Suomentanut Tapio Lehtonen tapio.lehtonen@iki.fi
Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho ajk@debian.org